Menoa ja meininkiä

Aika perus pentuarkea ollaan vietetty. Amy osaa jo tosi hienosti pyytää ulos ja pidättää sen aikaa, että esim. aamulla saan itseni sängystä ylös. Autossa ollaan matkustettu melkein joka päivä ja Amy yleensä makoilee ihan rauhassa. Välillä ollaan muistettu treenailla ja Amy on oppinut hieman rauhoittumaan ja istuu ja odottaa ihan nätisti. Helpoiten koulutus tietysti onnistuu, kun pentu on väsynyt niin ei juoksentele pää viidentenä jalkana ympäriinsä koko aikaa.
Toscan kanssa on meinannut mennä vähän hermot, kun se meinaa vetää hihnassa. Namin kanssa kyllä kävelee tosi nätisti ja ilmankin, jos vaan jaksan koko ajan käskyttää sitä. Tosca on vaan viime aikoina ollut täynnä energiaa ja höynää koko ajan. Ei meinaa oikein kuunnella ja totella.
Yhdessä tytöt saa oikein kunnon painit ja ärinät aikaan. Jos ollaan minun asunnolla, en jaksa sitä kyllä kauaa kuunnella ja silloin toinen tai molemmat joutuu keittiöön jäähylle. Tosca ei kyllä yhtään tykkää olla suljetun oven takana ja sitten saa minut kiehumaan vielä enemmän, kun raapii ja ulisee. Ulinaa kuuluu, vaikka olisin samassa huoneessa.
No, eiköhän Amy siitä kohta kasva niin isoksi, että voivat sitten yhdessä juoksuttaa toisiaan ulkona ja siten purkaa ylimääräisiä energioita.