Kuonopanta auttoi

Käytin Toscalla kuonopantaa ensimmäistä kertaa alkuvuodesta tarkoituksena saada hihnassa vetäminen loppumaan ja kuonopanta auttoikin tosi hyvin. Sen jälkeen kuonopanta on saanut lojua käyttämättömänä laatikon pohjalla. Olin itse asiassa unohtanut koko kapistuksen kunnes eteen tuli uusi ongelma. Ilmeisesti pentujen myötä (hormonit, suojeluvaisto?) Tosca on alkanut pelkäämään toisia koiria ja jopa joitain epäilyttävän näköisiä vastaantulevia ihmisiäkin. Koirille rähistään oikein kunnolla ja olen ollut tosi ahdistunut asian takia. Herkut, toisen koiran ohitse juokseminen, kieltäminen tai mikään muukaan keino ei ole toiminut. Toscahan ei siis ole juurikaan kaupunkiympäristössä lenkkeillyt vaan ollaan saatu nauttia metsälenkeistä. Huono puoli tietysti maaseudulla asumisessa on, ettei toisia koiria juurikaan tule vastaan. Ennen Tosca saattoi kyllä haukahtaa vieraalle koiralle, mutta ei koskaan kiihtynyt niin kuin nyt.

Onneksi muistin kuonopannan! Kaksi kertaa kävin lyhyellä lenkillä kaupungissa, mutta nyt vasta kolmannella kerralla oli sellainen aika päivästä, että ihmiset olivat koiriensa kanssa liikkeellä. Ensimmäinen koira ehti haukahtaa Toscalle ensin, ehdin kieltää Toscaa, mutta Tosca tietysti haukahti takaisin, toisen ja kolmannenkin kerran, vaikka lyhensinkin hihnan niin, että kuonopanta kiristyi epämiellyttävästi. Kolmanteen haukahdukseen Tosca kuitenkin lopetti, kun ilmeisesti tajusi, ettei tuollainen homma onnistu kuonopannan kanssa. Kuonopanta siis toimi loistavasti, sillä Tosca ei ehtinyt kiihdyttää itseään eikä haukkuminenkaan ollut rähinää. Ja ihme tapahtui: vielä kolme koiraa tuli lenkin aikana vastaan ja Tosca oli hipihiljaa eikä edes juuri huomannut toisia koiria! Hihna pysyi melkein koko lenkin ajan löysällä, joten silloin tällöin vieläkin ilmenevä vetäminenkin loppui.

Nyt vaan lisää harjoituksia ja toivon mukaan voidaan kohta palata ihan tavallisen pannan käyttöön!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti